Informaatiotaistelua ja NATO-myönteinen mielipide

Joskus tapahtuu kuohuttavia asioita, joista haluaa kirjoittaa. Jäsentelen tässä nyt muutamia ajatuksiani enemmän tai vähemmän koherenttiin muotoon.

Nythän on tapahtunut niin, että Venäjän sotajoukot ovat astuneet itsenäisen valtion eli Ukrainan maaperälle Euroopassa ensimmäistä kertaa kylmän sodan jälkeen. Asian ympärille on kehrätty melkoinen sotku perusteluita, tekosyitä, valheita, osatotuuksia ja melkein mitä vain, mikä tekisi asiasta jotenkin ymmärrettävämmän, vähemmän pelottavan ja enemmän hyväksyttävämmän. On inhimillistä yrittää selittää epämiellyttävät asiat parhain päin, mutta totuus ei siitä muutu: Venäjä on syyllistynyt sotilaallisen aggressioon Euroopassa.

Eihän se tietenkään sellaiselta sodalta näytä, jota olemme mustavalkoisista toisen maailmansodan uutiskatsauksista tottuneet näkemään. Kyseessä on raivostuttavan ovela, tehokas ja tuttu peliliike, alueen haltuunotto uhkauksella ja valheellisella kansanäänestyksellä (tulossa).

Tällainen on uusi Venäjä. Se vaikuttaa meihin kaikkiin.

Mahtavatko Suomen poliitikot olla tehtäviensä tasalla ja riittävän valppaina estämään vastaavanlaiset toimet Suomessa? Puolustusvoimat ovat varmasti tehtäviensä tasalla ja hoitavat tehtävänsä niin hyvin kuin se resurssien puitteissa on mahdollista, mutta poliitikkojen kyvystä nähdä ajan merkit ja toimia nopeasti en ole niin varma. Klisee kenraalien varustautumisesta edellisiin sotiin ei pidä paikkaansa, mutta poliitikkojahan ei mikään estä tällaista virhettä tekemästä.

Mielenkiintoista on ollut huomata, miten Ukrainan kriisi on heittänyt poliittisen pelikentän palikat ihan uusiin asentoihin. Erkki Tuomioja on yllättävän jämäkästi asettunut länsimaisen arvomaailman, länsimaisten menettelytapojen ja EU:n puolelle. Puolustusministeri Carl Haglund on hänkin tehnyt hyviä valintoja – turha naureskella sille twiitille kravatista Ukrainan väreissä. Se oli selkeä kannanotto, ja juuri sitä nyt tarvitaan. Suomi kuuluu länteen, ja suomettumisen aika on ohi.

Kokoomus on osoittautunut pettymykseksi, oletettavasti siksi, että monilla puolueessa on tärkeitä intressejä, jotka liittyvät venäläiseen rahaan. Perussuomalaisista muutamat ovat osoittautunut putinistiksi, eli Putinin häikäilemättömän gangsterityylisen yhteiskunnan ymmärtäjiksi.

Menossa on myös tiedotusvälineissä ja somessa kova informaatiovääntö, jossa tasapuolisuuden nimissä saatetaan julkaista mitä ihmeellisintä soopaa, jonka tarkoitus ei niinkään ole tiedottaa, kuin sekoittaa asioita, saada vastaanottaja olemaan valitsematta puoltaan. Mielestäni tämä kriisi tosin on, jossa puolensa on pakko valita. Itse olen valinnut Venäjän toimien tuomitsemisen, länsimaisen arvomaailman ja länsimaisen arvoyhteisön, sillä sinne Suomi kuuluu.

Ja mitä länsimaiseen arvoyhteisöön tulee, niin EU on sellainen, mutta niin on myös NATO. Olen ollut NATO-myönteinen jo kymmenisen vuotta, sen jälkeen kun otin selvää siitä, mitä NATO oikeasti on. Melko tavalla on komposti osunut tuulettimeen aina kun olen asiasta erehtynyt mainitsemaan, joten olen oppinut olemaan hiljaa. Paitsi mitä nyt läimäytin kaapin oven selälleen. Se on helppoa, kun ei kirjoita omalla nimellään. Niin ja muuten, en ole sotilas enkä leiki sellaista viikonloppuisinkaan.

NATOsta puhutaan tiedotusvälineissä liian vähän. Tiedot siitä, mille NATO perustuu, mitä se jäseniltään vaatii, millainen prosessi NATOon liittyminen on ja niin edelleen on vaikeaa saada. Jotta tästä kirjoituksesta ei tulisi liian pitkä, totean vain, että kyseessä ei ole ulkoistettu palkka-armeija, tapa säästää puolustusmenoissa tai varusmiehiä ympäri maailmaa tappelemaan (esim. Puolan, Lützin, Leipzigin ja Narvan maille) lähettävä sotahullu jenkkien käsikassara.

NATOsta voi lukea lisää NATOn verkkosivuilta (FAQ-osio on tässä). Olisikin hyvä, jos sivuista käännettäisiin soveltuvia osia suomeksi. Voisin vaikka itse tarjoutua vapaaehtoiseksi, mutta suomenkieliset julkaistut käännökset olisivat tietysti poliittisesti jo aika voimakas signaali, paitsi jollakin yksityisellä saitilla julkaistuna. Kohulööppejä varmasti saataisiin, ja netin keskustelupalstoille putkahtelisi hassulla suomella kirjoittettua ärtsyä propagandaa. Kenties näkisimme jopa sanan ”fasisti” useammin kuin kerran.

Mainokset
Kategoria(t): mielipide, politiikka. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s