Tahaton maaliin osuminen

Ilona elämässä ovat ihmiset, jotka sattumalta omasta elämästään puhuessaan, pyrkimättä vaikuttamaan juuri minuun, ilmaisevat osuvin, täsmällisin ja tarkoin sanoin sen, mistä itselläni on vain epämääräisiä aavistuksia, intuitiivisia tunteita, sanallistumatonta tajuntahyhmää. Koen nimittäin, että mitä en ole vielä saanut sanallistettua, ei ole varsinaisesti käsiteltävissä eikä olemassa riittävän vahvasti.

Sitten tulee joku, jonka tarjoilee nuo puuttuvat sanat tahattomana lahjana. Pilvipeitteeseen avautuu äkisti repeämä, taivaankannen valo näkyy, se on sininen, auringonsäde osuu silmiin.

Mainokset
Kategoria(t): arki, juhla, rauha. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Tahaton maaliin osuminen

  1. E sanoo:

    Minä pidän siitä, mikä jää rivien väliin. Usein todempana kuin mikään sanoihin naulattu.

    • tikitys sanoo:

      Jos haluaisin vastata knoppologisesti, sanoisin että ilman sanoja ei ole rivejä tai niiden välejäkään.

      Rivien välistä lukeminen olisi kokonaan eri keskustelun aihe, ehkä joskus sopihan hetken tullen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s