Mielikuvittaja

Etuaikaisia uudenvuodenlupauksia yhden helmasynneistäni välttämiseksi: en väännä väkisin, en aja käärmettä pyssyyn tai käärmettä pyssystä ihan pelkän haasteen vuoksi.

Näkis vaan.

Mutta käärme pyssyyn -mielikuvassa käärmeenä on kyy ja pyssynä on haulikko, koska haulikon piipun läpimitta sopisi ainakin pienen kyyn mentäväksi. Mielikuvassa on myös itsepintainen vika. Haulikko on taittuvapiippuinen ja auki, käärme menee sisään piipun peräpäästä, mutta sen hännänpäästä jää pieni pätkä näkyviin. Niinpä haulikkoa ei voi sulkea, koska käärmeen häntä jäisi väliin. Näin jää asian loppuunsaattamisesta kielivä tyydyttävä naksahdus kuulematta.

Muitakin mielikuvia tulee mieleen. Lapsena luulin, että ”palkka” tarkoittaa työpaikan syöksytorvesta pursuavaa makkaraa, josta kukin työntekijä saa päivän päätteeksi leikata itselleen palasen. Luutavasti tämän käsityksen takana oli sana ”palkkaninmakkara”.

Tämä merkintä on tyhjänpäiväinen ja kielii keskittymiskyvyttömyydestä, jota en edes osaa hävetä.

Mainokset
Kategoria(t): arki. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Mielikuvittaja

  1. Celia sanoo:

    Hah, nyt minun silmissäni kummittelee haulikko ja sen piipusta pilkistelevä käärmeen peräpää.

    Palkkaninmakkara- ja palkka-sanojen selitys oli kyllä iiihana. 😉

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s