Tervetullut syksy-tyyppinen iltanen

Sytyn hitaasti ja sammun hitaasti, ja kun alan tehdä jotakin, pusken määrätietoisesti eteenpäin. Niin tapahtui lihaskuntoharjoittelunkin kanssa, kunnes toissapäivänä mikään ei sujunut. En jaksanut kerta kaikkiaan mitään, ja mielialani oli ollut surkea jo muutaman päivän. Päättelin, että olin ajanut itseni ylirasitustilaan, vaikka ohjelmani onkin aika vaatimaton. Olin vain lisännyt jokaiseen sarjaan toistoja joka ikinen treenikerta (vielä menee! vielä menee!), kunnes en ilmeisesti enää palautunut riittävästi. Oli todella vaikeaa jättää treeni kesken ja vielä vaikeampaa myöntää, että tämä on ylirasitusta ja erosurua. Helpompi olisi selittää asia vaikka testosteronitason laskulla tai muuten mekanistisesti, pienenä bugina systeemissä. Se tosin olisi itsensä huijaamista.

Tänään oli jälleen melankoliapäivä – Kissaa ikävä ynnä itsesyytöksiä ja epäonnistumisen olotiloja, eli se tavallinen cocktail – mutta olin itselleni lempeä ja tein kaikkia liikkeitä vähemmän. Nyt olo on ihan mukava jo, vaikka en edes päässyt punnerruksissa lähellekään siihen mitä ennen. Sateinen ilmanala helpottaa olotilaa sekin. Huomenna ja ylihuomenna on taas kuumaa. Etukäteen sanon yök, koska yöt ovat kuumassa hankalia. Tämän rakennuksen paksut kiviseinät huokuvat lämpöä öisinkin, ja pitävät huonelämpötilan kolmessakymmenssä asteessa. On nukuttava peitotta, se ei ole vaikeaa, mutta hikoilu piinaa. Ehkä riippumatto auttaisi asiaan.

Solmukohtia-blogin Celia kirjoitti parisuhdetoiveistaan. Se inspiroi minuakin miettimään, mitä parisuhteelta haluan. Molemminpuolista itsenäisyyttä ainakin. Molemminpuolista luottamusta. Varsinkin sitä. Hyväksytyksi tulemista puolin ja toisin. Minussa on vikoja, enkä pane pahaksi, jos niitä osoitellaan, mutta reilun pelin sääntöjä kunnioittaen, ei valtapelaten. Kumppanuutta. Arvostusta. Rauhaa. Iloa. Huolenpitoa. Leikkisyyttä. Aistillisuutta. Seksiä, josta jää hyvä, täysi olo. Rakkautta, tietenkin. Rakkaus on sana, jonka päälle on sälytetty vaikka mitä. Mitähän rakkaus varsinaisesti mahtaa olla, mikä on se rakkauden ydin tai jakojäännös, joka jää jäljelle kun muut sanat on käytetty? En voi sanoa ”en tiedä”, mutta en voi sanoa myöskään ”tiedän”.

Ex-vaimosta erottuani parisuhdeideaalini oli ”kahden itsenäisen valtion yhteenliittymä”, mikä kauhistutti Kissaa. Hän piti sitä aivan kummallisena, hän halusi nojata minuun kokonaan ja nojasikin kuin tammeen. Harmi vain, että en kyennyt olemaan hänen tammensa. Minulla oli aivan tarpeeksi kannattelemista oman silloisen elämäni painossa ja myöhemminkin, enkä edes ymmärtänyt, miten voimakkaasti Kissa minuun nojasi. En ymmärtänyt, ettei kysymyksessä ole tavanomainen tukeutuminen tai turvan hakeminen, vaan jotain totaalisempaa. Sellaista alttiiksi asettumista, jota en kerta kaikkiaan ollut kohdannut aikaisemmin.

Se on mennyttä se. Maanantaina alkaa taas työ, joten pääsenpähän suuntimaan pääkoppani energian vähäksi aikaa muihin suuntiin kuin Kissaan ja päättyneeseen suhteeseen.

Joskus vielä tulee päivä, jolloin kirjoitan aivan kokonaan jostakin muusta asiasta kuin erosta.

Mainokset
Kategoria(t): ero, keho, rakkaus, suhteet, suru, taustaa. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Tervetullut syksy-tyyppinen iltanen

  1. Celia sanoo:

    Parisuhdepohdiskelusi “kahden itsenäisen valtion yhteenliittymän” kiteyttäisin – senkin – sanalla ystävyys. Rakkauden alkuhuumaan saattaa liittyä voimakas symbioosi, mutta jossakin vaiheessa siitä on noustava omille jaloilleen, elettävä niin kuin kaksi itsenäistä toisiaan kunnioittavaa ihmistä vain voivat tehdä.

  2. tikitys sanoo:

    Et ole mitenkään väärässä, vaikka pidänkin ystävyyttä laadullisesti erilaisena tilana kuin parisuhdetta. Ystävyys tietenkin voi olla, ja sen pitääkin olla parisuhteen osa.

  3. Celia sanoo:

    Niin no, minulla taitaa olla juuri nyt fiksaatio ystävyys-sanaan. Mielestäni ystävyys parisuhteessa sisältää kaiken luettelemasi: itsenäisyyden, luottamuksen, hyväksynnän, reilun pelin, kumppanuuden, arvostuksen, rauhan, ilon, huolenpidon, leikkisyyden.
    Koska on kyseessä parisuhteesta, ystävyys sisältää myös aistillisuuden, seksin ja rakkauden. ”Normaalistihan” ystävyyssuhteisiini ei liity eroottista latausta, mutta parisuhteeseen se kuuluu. Joten taidat olla oikeassa: parisuhde tässä tapauksessa on laajempi käsite ja sulkee sisäänsä ystävyyden käsitteen.

  4. Celia sanoo:

    Sinulla menee muuten nämä kommentit vähän hassusti. Vanhemmat kommentit ovat alimmaisena ja uusimmat ylimmäisenä. Jos taas vastaan johonkin tiettyyn kommenttiin (näkyy sisennettynä blogissasi), ne etenevätkin aikajärjestyksessä alaspäin. Millaiset kommentointiasetukset sinun blogissasi on? Bloggerissa kommentit etenevät alaspäin aikajärjestyksessä, mutta siitä puuttuu kokonaan sisennetty kommentointimahdollisuus. 🙂

    • Celia sanoo:

      Vastaus vastaukseen sisennettynä kommenttina.

    • tikitys sanoo:

      Haa, kiitos huomautuksestasi. Noinhan ne kommentit tosiaan käyttäytyvät. Asia ei ole ylittänyt huomiokynnystäni, koska näen saapuvat kommentit sähköpostissani ja vastaan niihin ohjausnäkymästä. Nuo olivat oletusasetuksia, muutin asetukset nyt sellaisiksi, että uusin kommentti tulee viimeiseksi ja sisennyksiä ei käytetä. Näin onkin paljon parempi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s