Eio hyväjuttu

Minä en tavallisesti häkelly tietoteknisten ongelmien edessä, mutta tänään meno meni vähän liian villiksi. Räiskälöityi suorastaan.

Aamusta päivä alkaa, aamusta alkaa myös työ. Paitsi että työ ei ala, kun nettiyhteys ei toimi. Mitään virhettä ei tule, mitä nyt selain tyrkyttää Googlen sijaan WLAN-reitittimen konffaussivua ruutuun. Ja niinpä vain on asian laita, että WLAN-purkki ei juttele kaapelimodeemin kanssa – kuso ei kulje ja DHCP-tiedot eivät välity eteenpäin. Ei kun soittamaan vikailmoitukseen. Siellä ystävällisen kaverin kanssa pähkäillään asiaa, todetaan, että tämä on tosiaan jo toinen WLAN-purkki, joka lakkaa toimimasta kaapelimodeemin kanssa. Kaveri saa yhteyden modeemiin, signaalivoimakkuudet ovat täydelliset ja kuso kulkee. No, tullaan sitten siihen tulokseen että vika on itse kaapelimodeemissa.

Ei kun kaapelimotu kauppaan.

Lupaavat testata sen toimintakunnon ja soittaa parin tunnin päästä. Vaihtomodeemia eivät tarjoa, paitsi vasta kun erikseen kysyn. Eivät tarjoa, kun vaihtolaitteelta menee kaksi tuntia yhteyden löytämiseen, ja siinä ajassa oma modeemini pitäisi olla jo testattu. Otan vaihtolaitteen silti. Siltä menee nettiyhteyden löytämiseen kolme tuntia. Samalla hetkellä soittavat kaupasta, että tämon ookoo tämä sinun modeemisi, tule hakemaan ja palauta vaihtomodeemi samalla.

Menen takaisin ja haen modeemin.

Kotiin palatessa polkupyörän lukon kiinnike valahtaa alas ja ajattelen korjata sen ”myöhemmin”. Hyvä kun ei mennyt lukko pinnojen väliin ajaessa.

Vanha, oma modeemi ei toimi, vaan vika jatkuu. Päättelen, että vika on WLAN-purkissa – voihan olla, että ensin hajoaa yksi purkki ja sitten toinen. Todennäköisyys tälle saattaa olla jopa suurempi kuin loton päävoiton saaminen. Voihan myös olla, että saamani pieni sähköisku uuden WLAN-purkin pinnalle liimattua suojakalvoa poistaessani onkin käräyttänyt purkista piirejä, jotka oireilevat viiveellä. Staattinen sähkö tuhoaa enemmän kuin ydinsähkö.

Ei kun WLAN-purkki kauppaan.

Kesken matkaa käännyn hakemaan takuukuittia, joka jäi kotiin. Mukaan tuli vain ostokuitti.

Kaupassa (Prisma) ei kuulemma ole vastaavia laitteita, mutta takuukuittia vilauttamalla saan vaihtokuitin, jolla saan hakea hyllystä uuden laitteen ja ”voin maksaa erotuksen kassalla, jos se on kalliimpi”. En aio maksaa mitään erotuksia, mutta menen hyllyjen luo ja huomaan, että kyllähän siellä on iso pino täsmälleen samoja laitteita. Ihmettelen hiukan sitä, että oman WLAN-purkkini pakkauksen ympärillä oli muovikelmu, mutta näissä ei ole. Otan silti vastaavan laitteen ja menen kassalle. Kassalta saa kotvasen aikaa ruinata uutta takuukuittia.

Ja sitten kotiin.

WLAN-purkki kiinni kaapelimodeemiin. Tässä purkissa ei olekaan sitä sähköiskua antavaa muovikelmua. Asennussofta herjaa, että salasana on jo asetettu, resetoi purkki. Kummastelen tätä, mutta resetoin purkin sitten, teen oikeat asetukset ja katson mitä tapahtuu. Yhteysongelma ei poistu. No vähänkö on ihanaa. Kun kaikki menee pieleen, luetaan manuaalit. No, WLAN-purkin Quick Start Guideen on joku kirjoittanut kuulakärkikynällä Ostettu Prismasta 15.12.09  123456789. Olen siis saanut tilalle vaihtolaitteen. Jumaliste!

Vian täytyy siis olla kaapelimodeemissa. Pyöräilen helvetillisellä kiireellä kaapelimodeemikauppaan, pyörän lukko kädessä koska sitä ei voi kiinnikkeeseenkään laittaa. Kaupassa antavat tilalle vaihtolaitteen, ja sanovat, että johan me tuota sun modeemia testattiin tänään kaksi tuntia.

Takaisintulomatkalla pyörän takanavasta hajoaa takarattaiden ja pinnojen välissä oleva muovilaatta. Mikä lie koriste sekin. Minun säkälläni osoittautuu taatusti tuikitarpeelliseksi ihan kohta.

Lykkään vaihtomodeemin seinään ja se etsii taas kaapeliyhteyttä kaksi tuntia. En jää odottamaan, vaan painun radioamatöörikerholle. Radioista kuuluu sähkötystä, rupatellaan mitä ikinä.

Kotiin tultuani vika jatkuu edelleen. Vian täytyy olla kokonaan muualla kuin täällä neljän seinän sisällä tai pääkallon sisäisessä aivostossa. Jätän viestin vikailmoitukseen ja kerron soittavani aamulla uudelleen.

Viimeisenä toimenpiteenä roudaan tietokoneen ja näytön ja näppiksen ja hiiren ja jatkojohdon tänne olohuoneeseen ja kytken tietokoneen suoraan piuhalla kiinni kaapelimodeemiin. Ja kas, verkkoyhteys syntyy.

Työpäivä on mennyt hukkaan ja työtarjouksia on mennyt sivu suun.

Huomenna menen Prismaan, kerron saaneeni vaihdossa käytetyn laitteen joka on varmaan rikki sekin ja sanon Eio hyväjuttu

Eio hyväjuttu!

Mainokset
Kategoria(t): arki, tietotekniikka. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s